D-poikien valmennus on paljon muutakin kuin lentopalloa!

Joukkue harjoittelee syyskuusta huhtikuuhun neljä kertaa viikossa. Näistä kolme harjoitusta pidetään salissa, joissa yleensä kaikissa on omat taito-osiot fyysisten ominaisuuksien kehittämiseen ja kerran viikossa on oma yleisurheiluharjoitus. Sisäharjoittelusta pidetään vielä tässä iässä taukoa aina koululaisten loma-aikoina ja silloin on aikaa kaikelle muulle liikunnalle. Yleensä loma-ajalle tehdäänkin jokin haaste, mikä aktivoi varsinkin ulkoliikuntaan. On myös tärkeää nähdä kavereita ja tehdä sellaisia juttuja, joihin arkena ei ole aikaa.

Kesäharjoittelua tehdään osittain yhdessä, mutta muuten jokainen voi oman mieltymyksen mukaan miettiä mitä olisi kesäajan kiva harrastaa. Yhteisinä juttuina ollaan oltu pesiskoulussa tai nappulaliigassa pelaamassa jalkapalloa. Tänä keväänä joukkue osallistuu keihäskouluun toukokuun ajan. Liikunnan kokonaismäärän kasvattaminen olisi tärkeää ja siksi kaikessa toiminnassa pyritään saamaan lisää liikettä aikaiseksi.

Harjoittelun lisäksi yhdessä tekeminen ja kokeminen on se liima mikä pitää porukan kasassa. Joukkue onkin alkanut viihtyä niin hyvin yhdessä, että myös vapaa-ajalla kaverukset näkevät milloin missäkin, rinteessä, uimassa, biitsikentällä, Rollo-hallissa jne.

Tässä otantoja tämän vuoden yhteisistä touhuista:

Kokkikoulu ja urheilullinen käyttäytyminen

Pojat osallistuivat syksyllä Lapin Marttojen järjestämälle välipalantekokurssille. On erittäin tärkeää, että valmiudet ravitsemusasioihin kasvaa askel askeleelta. Kiinnitämme myös yleisesti paljon huomiota urheilijaksi kasvamisen taitoihin, hyviin käytöstapoihin ja muiden huomioimiseen. Koko kevään teema harjoituksissa onkin ollut ”Miten teen kaveristani paremman?”

Konttisen hiihdot ja höntsäkiekkoa

Joulun jälkeiset harjoitukset avattiin höntsäkiekon parissa. Pakkanen paukkui, mutta liigan kummipelaaja Miia-Maria johdolla pojat ottivat hikeä pintaan keskinäisellä pelillä. Punaiset posket ja iloiset ilmeet kertoivat oleellisen, näitä lisää.

Keväällä poikia innostettiin lähtemään Konttisen hiihtoihin mukaan ja viisi poikaa sitten ottikin haasteen vastaan. Konttiset on hyvän mielen kilpailu, jossa kenenkään ei tarvitse lähteä ladulle otsa rypyssä. Oli upeaa katsoa, kuinka pojat osasivat heittäytyä tunnelmaan mukaan ja pistivät jokainen itsensä likoon. Urheilussa on pitkässä juoksussa kysymys epämukavuusalueella olemisesta ja sitäkin puolta on hyvä välillä raottaa jo nuorena. Kaikesta ei tarvitse tykätä, mutta porukalla tekemällä ei niin mukavastakin tekemisestä voi tulla hauska kokemus.

Yhteisiä retkipäiviä ja muuta mukavaa touhua

Pidimme kauden aikana yhteensä kolme retkipäivää tai tapahtumaa, joihin myös vanhempia kutsuttiin mukaan. Aina kun ollaan salin ulkopuolella niin toisiin pääsee tutustumaan ihan eri tavalla ja päästään myös juttelemaan tärkeistä teemoista.

Syyskuussa vietettiin koko perheen retkipäivä Raanujärvellä pelaten, kisaillen ja eväistä nautiskellen. Väkeä oli niin paljon, että matka taitettiin isolla bussilla. Joulukuussa juhlittiin pikkujouluja samalla porukalla ja huhtikuussa pidettiin yhteinen ulkoilupäivä Rautiosaaressa pilkkien ja upean aurinkoisesta säästä nauttien.

Marraskuussa juhlittiin halloweeniä ulkoleikkien kera. Taskulamppujen valossa leikittiin hyvin perinteisiä pihapelejä kuten konkkaa, piilosta ja hippaa. Ja kaikenhan kruunaa aina hyvät eväät. Myös talkoot ovat omiaan hitsaamaan porukkaa yhteen. Poikien palloapurivuorot liigaotteluissa on olleet niin suosittuja, että lähes kaikki ovat olleet aina paikalla.

Turnausmatkat

Täällä pohjoisessa turnausmatkat on melko pitkiä ja sarjaturnaukseen tehdään yleensä n. 3 tunnin matka suuntaansa, kun matkustetaan Oulun seudulle tai Ivaloon. Menomatkalla puhelimet kerätään aina pois ja silloin täytyykin keksiä jotain muuta yhteistä tekemistä, kuin laitteilla oloa. Levyraadit, visailut ja muut leikit on tulleet tutuiksi. Eikä se meno pelien jälkeenkään niin vakavaa ole. Maaliskuiselta reissulta Ivalosta palatessa poikettiin Suomen pisimpään (1,2 km) pulkkamäkeen Saariselällä. Kylläpä oli iloinen mieli myös coutsilla jatkaa matkaa kohti kotia.

Joukkueelta kysyttäessä miltä kaikki tämä yhteinen tekeminen tuntuu, on vastaus, että tosi kivalta. Yhteinen tekeminen auttaa tutustumaan toiseen paremmin ja sitä myötä tiimityökin sujuu. Ja kun yhdessä on mukavaa, niin sekä treeneihin, että kaikkeen muuhunkin osallistutaan erittäin hyvällä prosentilla. Harjoituksissa on ollut paikalla n.80 % pelaajista ja turnauksiin ja muuhun kivaan tekemiseen osallistutaan aina kun on mahdollista. Onhan kuitenkin osalla muitakin harrastuksia ja välillä ollaan kipeinäkin, niin aina ei voi päästä mukaan.

Koko touhun tavoitteena on nauttia tästä yhteisestä matkasta ja tehdä siitä elämänmittainen reissu ystävyyden ja urheilun merkeissä!

D-poikien valmennus- ja taustatiimissä tällä kaudella ovat seuraavat henkilöt:

Vastuuvalmentaja Terhi-Maria Aurala

Oma pelaajaura alkoi WoVon juniorijoukkueissa ja jatkui SM-liigassa sekä naisten maajoukkueessa. ”Tepa” on käynyt valmentajakoulutuksia lentopalloliiton 2.tasoon saakka, suorittanut valmentajan ammattitutkinnon (VAT) sekä käy parhaillaan valmentajan erikoisammattitutkintoa (VEAT) Lapin Urheiluopistolla. Valmennuskokemusta on kertynyt junioreiden parista n.15 vuoden ajan.

Valmentaja Teemu Mäkikyrö

Oma pelaajaura alkoi Tornion Lentiksen paidassa ja aikuisena vei useisiin SM-liigaseuroihin. Valmentajaura alkoi heti pelaamisen päätyttyä ja valmentajakokemusta on kertynyt liigatasoltakin jo kahdeksan vuoden ajalta. Teemu on toiminut valmentajien kouluttajana, mutta myös itse käynyt kaikki lentopalloliiton koulutukset 3.tasoon saakka. Lisäksi hän on suorittanut valmentajan ammattitutkinnon (VAT) sekä käy myös parhaillaan valmentajan erikoisammattitutkintoa (VEAT).

Valmentaja Juha Impiö

Pelaajana junioripolun läpikäynyt E-pojista B-poikiin Ranuan Peuran väreissä.

Mini-ikäisten (F-D) valmentajana Juha on toiminut seitsemän vuotta, joista viimeiset viisi vuotta nykyisen D-poikajoukkueen mukana aiemmin vastuuvalmentajana ja nykyisin apuvalmentajana. Hänellä on I-tason valmentajakoulutus parhaillaan menossa.

Valmentaja Tea Ylimaunu

Oma pelaajaura Wovon juniorijoukkueissa aina 1-sarjaan saakka.

Valmentajakoulutuksista käytynä aloittajan ohjaajan koulutus ja tekniikkakoulu sekä valmentajakokemusta eri ikäluokkien valmennustehtävistä.

Valmentaja Tero Jolanki

Oma urheilukokemus tulee jalkapallon parista, mutta urheilumiehenä Teron on ollut helppo omaksua lentopallon perusasioita ja toimia apuvalmentajana. Valmentajakokemusta hänelle onkin ehtinyt kerääntynyt jo 10 vuoden ajalta F-C ikäisten parista.

Junnuvalmentaja Valtteri Koho

Pelannut NaPan juniorijoukkueissa ja toiminut muutaman vuoden ajan joukkueen mukana valmennustehtävissä. Valtteri on innokas oppija ja kerää tärkeää kokemusta mukana olemalla.

Joukkueenjohtaja Mari Jolanki

On hoitanut joukkueenjohtajan tehtäviä jo monen vuoden ajan supertehokkaalla otteellaan. Budjetti, talkoot, pelireissujärjestelyt, varusteasiat ja yhteydenpito joukkueisiin sujuu hienosti. Pidämme erittäin tärkeänä, että lapsen harrastaessa myös koko perhe tuntee olonsa kotoisaksi joukkueessa.

Rahastonhoitaja Tanja Rytilahti

Tuli mukaan joukkueen rahastonhoitajaksi tällä kaudella ja antaa hyvää tulitukea Marin aisaparina. Poikien varttuessa myös talous tuo lisäpaineita, joten hyvä että näitä asioita on pyörittämässä useampi henkilö.